averageperson.euYksi tilastostandardi, 27 maata
Tutustu tietoihin

Rinnakkain

Tanska ja Ruotsi

Sama kysymys esitetään jokaiselle sarakkeelle. Luvut, jotka eritellään iän tai sukupuolen mukaan, seuraavat säätimiä; loput pysyvät koko maan lukuina ja kertovat sen.

Vaihda puolet

Tanska

Ruotsi

Suurin ero on Asumismenot yli 40 % tuloista: Tanska 23,4 % vastaan Ruotsi 10,8 %, eroa 12,6 prosenttiyksikköä.

Ikäkaikki iät
Sukupuoli

Yksi kysymys riviä kohti

Kunkin palkin vaalea viiva on EU27:n luku.

Luku
Tanska
Ruotsi

Ihmiset

Mediaani-ikä1,0 vuotta
42,2 vuotta
41,2 vuotta
Elinajanodote syntyessä1,8 vuotta
82,0 vuotta
83,8 vuotta
Asukkaita76,7%
6 milj.
10,6 milj.
Asukkaita neliökilometrillä5,49×
143 km² kohti
26,0 km² kohti
Naisia väestöstä0,6 prosenttiyksikköä
50,3 %
49,7 %
Syntynyt ulkomailla6,4 prosenttiyksikköä
14,4 %
20,8 %
Syntynyt EU:n ulkopuolella5,8 prosenttiyksikköä
9,7 %
15,5 %

Raha ja työ

Käytettävissä olevat tulot henkeä kohti26,7%
36 192 €
28 574 €
Keskimääräiset nettotulot31,4%
41 131 €
31 299 €
Nettopalkka, keskipalkkainen työntekijä16,6%
45 430 €
38 950 €
Bruttopalkka, keskipalkkainen työntekijä41,6%
71 610 €
50 560 €
Työssä, 20–64-vuotiaat2,0 prosenttiyksikköä
79,8 %
81,8 %
Vailla työtä2,4 prosenttiyksikköä
6,4 %
8,8 %
Työtunnit viikossa4,1 tuntia
34,6 tuntia
38,7 tuntia
Köyhyysriskissä3,8 prosenttiyksikköä
11,8 %
15,6 %
Asumismenot yli 40 % tuloista12,6 prosenttiyksikköä
23,4 %
10,8 %
BKT henkeä kohti23,6%
69 550 €
56 250 €

Perhe ja koti

Asukkaita kotona5,3%
1,9
2,0
Kotitaloudet, joissa on lapsia2,2 prosenttiyksikköä
23,3 %
25,5 %
Lapsia naista kohti2,8%
1,47
1,43
Asuu omistusasunnossa6,2 prosenttiyksikköä
58,4 %
64,6 %

Terveys ja arki

Sairaalapaikat11,0%
207 100 000 asukasta kohti
187 100 000 asukasta kohti
Lääkärit0,2%
468 100 000 asukasta kohti
467 100 000 asukasta kohti
Sairaanhoitajat10,6%
1 051 100 000 asukasta kohti
1 162 100 000 asukasta kohti

Koulutus

Korkeakoulututkinto4,7 prosenttiyksikköä
46,1 %
50,8 %
Opiskelijoita 1 000 asukasta kohti4,3%
48,8 1 000 asukasta kohti
46,8 1 000 asukasta kohti

Julkiset menot

Julkiset menot häntä kohti16,5%
31 155 €
26 743 €
Verokertymä henkeä kohti31,9%
30 913 €
23 433 €
Julkinen velka7,2 prosenttiyksikköä
27,9 %
35,1 %

Maa ja infrastruktuuri

Maapinta-ala10,42×
42 925 km²
447 424 km²
Rataverkon tiheys2,18×
58,3 1 000 km² kohti
26,8 1 000 km² kohti
Moottoriteiden tiheys5,93×
32,3 1 000 km² kohti
5,5 1 000 km² kohti
Autoja 1 000 asukasta kohti5,5%
501 1 000 asukasta kohti
475 1 000 asukasta kohti
Kotitaloudet, joilla on internet1,7 prosenttiyksikköä
97,4 %
95,7 %
Yöpymisiä asukasta kohti7,7%
6,68
6,2

Ympäristö

Uusiutuva energia17,2 prosenttiyksikköä
48,2 %
65,4 %
Metsän osuus maa-alasta53,3 prosenttiyksikköä
15,3 %
68,6 %

Mihin 100 euroa julkisia menoja kuluu

Jokainen euro, jonka kukin julkisyhteisö käyttää, jaettuna kymmeneen tehtävään, joista kaikki 27 maata raportoivat. Avaa rivi nähdäksesi 27 maan järjestyksen ja sen, mitä tehtävän sisällä on.

Tanska

Ruotsi

Tehtävä
Tanska
Ruotsi
12,0 %
11,0 %
3,9 %
3,9 %
2,1 %
3,2 %
6,5 %
9,6 %
0,8 %
1,1 %
0,7 %
1,6 %
17,6 %
14,7 %
3,2 %
2,8 %
11,7 %
14,4 %
41,5 %
37,9 %

Viitevuosi 2024. Julkiset menot yhteensä 100,00 € jokaisessa sarakkeessa, joten kymmenen osuutta summautuu aina sataan.

Usein kysyttyä: Tanska ja Ruotsi

  1. Mikä on pinta-alaltaan suurempi: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Ruotsi: 447 424, kun Tanska 42 925 — eroa 10,42×. Maan kokonaispinta-ala, sisävedet mukaan luettuina. Eurostat · Maapinta-ala ja Asukkaita neliökilometrillä · 2026. Katso luku

  2. Missä on ahtaampaa: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Tanska: 143, kun Ruotsi 26,0 — eroa 5,49×. Asukkaita tuon kokonaispinta-alan neliökilometriä kohti. Eurostat · Maapinta-ala ja Asukkaita neliökilometrillä · 2026. Katso luku

  3. Missä on enemmän metsää: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Ruotsi: 68,6 %, kun Tanska 15,3 % — eroa 53,3 prosenttiyksikköä. Metsän osuus maa-alasta. Eurostat · Metsän osuus maa-alasta · 2025. Katso luku

  4. Missä asumismenot vievät suuremman osan tuloista: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Tanska: 23,4 %, kun Ruotsi 10,8 % — eroa 12,6 prosenttiyksikköä. Osuus, jolla asumismenot ylittävät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Eurostat · Asumismenot yli 40 % tuloista · 2025. Katso luku

  5. Missä on enemmän rataa 1 000 km² kohti: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Tanska: 58,3, kun Ruotsi 26,8 — eroa 2,18×. Käytössä olevaa rautatietä maan jokaista 1 000 neliökilometriä kohti. Eurostat · Rataverkko ja Rataverkon tiheys · 2024. Katso luku

  6. Missä asuu enemmän ihmisiä: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Ruotsi: 10,6 milj., kun Tanska 6 milj. — eroa 76,7%. Maassa 1. tammikuuta vakinaisesti asuvat henkilöt. Eurostat · Asukkaita ja Naisia väestöstä · 2025. Katso luku

  7. Kuka käyttää terveydenhuoltoon enemmän asukasta kohti: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Tanska: 5 468 €, kun Ruotsi 3 925 € — eroa 39,3%. Sairaalat, lääkärit, lääkkeet ja hoitovälineet sekä kansanterveysohjelmat. Eurostat · Julkiset menot tehtävittäin · 2024. Katso luku

  8. Missä useampi omistaa kotinsa: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Ruotsi: 64,6 %, kun Tanska 58,4 % — eroa 6,2 prosenttiyksikköä. Osuus ihmisistä, jotka asuvat kotitaloutensa omistamassa asunnossa, asuntolainalla tai ilman. Eurostat · Asuu omistusasunnossa · 2025. Katso luku

  9. Missä on enemmän sairaalapaikkoja 100 000 asukasta kohti: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Tanska: 207, kun Ruotsi 187 — eroa 11,0%. Sairaaloiden käytettävissä olevat vuodepaikat, 100 000 asukasta kohti. Eurostat · Sairaalapaikat · 2025. Katso luku

  10. Missä useammalla aikuisella on korkeakoulututkinto: Tanska tai Ruotsi?

    Korkeampi Ruotsi: 50,8 %, kun Tanska 46,1 % — eroa 4,7 prosenttiyksikköä. Osuus aikuisista, joiden korkein suoritettu koulutus on yliopisto- tai muu korkea-asteen tutkinto. Eurostat · Korkeakoulututkinto · 2025. Katso luku

Mediaaneja silloin kun se on mahdollista, menoissa keskiarvo asukasta kohti. Tämä henkilö on koottu julkaistuista tilastoista; hän ei ole maan yleisin asukas.